Kuntavaalit tulokset

Äänestitkö kuntavaaleissa ja haluat tietää, pääsikö ehdokkaasi läpi? Vai kiinnostaako sinua jokaisen alueen voittaja tai se, miten paikat jakautuivat alueilla eri puolueiden kesken? Olipa syy mikä hyvänsä, kuntavaalit tulokset kertovat sinulle kaiken tarvittavan. Kurkkaa siis alta kunnallisvaalit tulokset selkeästi esiteltynä!

Kuntavaalit tulokset 2025

Kiinnostavatko sinua kuntavaalit tulokset? Kurkkaa ne alta ja selvitä esimerkiksi se, ketkä ehdokkaista pääsivät läpi!

[put the iframe etc thing here that shows the municipal election results]

Mitkä ovat kuntavaalit?

Kuntavaalit, jotka tunnettiin aina vuoteen 2015 asti termillä kunnallisvaalit, ovat sellaiset vaalit, joissa valitaan edustajisto eli valtuutetut ja varavaltuutetut kuntien ja kaupunkien valtuustoihin.

Valtuusto valitaan aina joka neljäs vuosi suhteellisten, välittömien ja salaisten vaalien voimin. Vuodesta 2017 lähtien kuntavaalit on järjestetty eduskuntavaalien tyyliin huhtikuun kolmantena sunnuntaina*, minkä jälkeen uunituoreet valtuustot starttaavat toimintansa heti kesäkuussa.

• Paikallinen infra
• Koulut
• Kaavoitukset
• Kunnan talous
• Terveyspalvelut
• Verotus
• Ympäristöasiat

1980-luvulla valtuutettuja oli noin 13 000, kun taas vuonna 2025 valtuustoihin valittiin “vain” 8 566 henkilöä. Kuntien määrä puolestaan on vähentynyt 445:stä noin 300:aan, eikä ehdokkaitaan ollut enää 67 000 kappaletta vaan “ainoastaan” 33 520.

*Pääsiäisen takia vuoden 2017 ja 2025 vaaleja jouduttiin aikaistamaan.

Kuntavaalit tulokset & historiaa

Oletko koskaan pohtinut, mistä kunnallisvaalit on aikanaan keksitty tai minkälainen niiden historia ylipäätään on? Tässä kuntavaalien historia lyhyesti:

• 1873: Kunnallisasetus teki kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet yhteisiksi miespuolisille, mutta äänioikeus määräytyi veroäyrien mukaan; vaalit järjestettiin osissa vuosittain.
• 1917: Uusi kunnallisvaalilaki toi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden kaikille kuntalaisille, mukaan lukien naisille.
• 1918–1919: Ensimmäiset uuteen lakiin perustuvat vaalit pidettiin; valtuustoja uusittiin osissa.
• 1925: Koko valtuusto valittiin kerralla, vaalikausi pysyi kolmivuotisena.
• 1936–1945: Sotavuosina kunnallisvaalit siirtyivät useaan otteeseen; sama valtuusto toimi poikkeuksellisesti yhdeksän vuotta.
• 1945: Sodan jälkeen valtuuston toimikausi jäi poikkeuksellisesti kaksivuotiseksi.
• 1955: Vaalikausi pidennettiin nelivuotiseksi, uudistus astui voimaan vuoden 1956 vaalien jälkeen.
• 1970-luku: Puolueiden tunnukset yleistyivät, mikä toi selkeän puoluejakauman vaalitilastoihin.
• 1992: Vaalijärjestelmää uudistettiin siten, että vaalipäiviä oli yksi kahden sijaan.
• Pitkään: Vaikka naisilla oli äänioikeus vuodesta 1917, heidän osallistumistaan rajoitti vaalilistojen epätasa-arvo pitkälle 1900-luvulle.

Alta voit lukaista, kuka kuntavaaleissa saa äänestää.

Kuntavaalit tulokset: Äänioikeus

Kuntavaalit tulokset näkevät netistä ja televisiosta kaikki, mutta ketkä kaikki kyseisissä vaaleissa saavat oikein äänestää.

Jotta kuntavaaleihin saa äänioikeuden, tulee henkilön olla täyttänyt vähintään 18 vuotta viimeistään vaalipäivään mennessä. Lisäksi henkilön tulee olla Suomen, Islannin, Norjan tai muun EU-jäsenvaltion kansalainen ja asua yhdessä kaikista kunnista.

Äänioikeuden saavat myös ne 18-vuotiaat ulkomaalaiset, joiden kotikunta on löytynyt Suomesta vähintään kaksi vuoden ajan ennen vaaleja.

Äänioikeuden suhteen kuntavaalit poikkeavat merkittävästi presidentinvaalista sekä eduskuntavaaleista, joissa molemmissa äänioikeuden edellytyksenä on Suomen kansalaisuus.

Opas: Näin kuntavaaleissa äänestetään käytännössä

Jokaisella äänioikeutetulla on oikeus äänestää kuntavaaleissa joko ennakkoäänestyksen tai varsinaisen vaalipäivän kautta.

Ennakkoäänestys tapahtuu yleensä jossakin seuraavista paikoista:

• Kirjastot
• Kaupungintalot
• Isot kaupat
• Ostoskeskusten yleiset tilat
• Koulut

Jokaisen kunnan omat ennakkoäänestyspaikat löydät kyseisen kunnan sivuilta, ja ennakkoäänestys onnistuu missä tahansa kunnassa (ei siis tarvitse olla oma kotikunta).

Vaalipäivänä äänestäminen tapahtuu vain ja ainoastaan määrätyssä äänestyspaikassa. Äänestyspaikan määrää kotiosoitteesi ja saat tiedon siitä joko sähköisesti tai postitse ennen itse vaaleja.

Äänestitpä sitten ennakkoon tai virallisena päivänä, hoituu homma tähän tapaan:

1. Ehdokkaiden selaaminen kotona / vaalikoneiden täyttäminen: Tutustu ehdokkaisiin ja täytä vaalikone, jotta tiedät ketä haluat äänestää.
2. Äänestyspaikalle suuntaaminen: Mene ennakkoäänestyspaikalle tai vaalipäivän äänestyspaikalle, esimerkiksi kirjastoon tai kaupungintalolle.
3. Henkilöllisyystodistus mukaan: Muista ottaa mukaasi voimassa oleva henkilöllisyystodistus.
4. Äänestyslippu ja koppiin mars: Ilmoittaudu vaalivirkailijalle ja saat äänestyslipun, jolla siirryt äänestyskoppiin.
5. Numero paperiin: Kirjoita haluamasi ehdokkaan numero selkeästi äänestyslippuun.
6. Leimaus ja uurnaan pudotus: Anna täytetty lippu vaalivirkailijalle leimattavaksi, jonka jälkeen pudota se vaaliuurnaan.
7. Tuloksia jännittämään: Nyt olet äänestänyt ja voit odottaa vaalituloksia!

Miten kuntavaalit tulokset määräytyvät äänestyksen jälkeen? Siitä lisää seuraavaksi!

Kunnallisvaalit tulokset – vaalitapa

Kuntavaalit toteutetaan samalla periaatteella kuin eduskuntavaalit. Äänet lasketaan vaalipiireittäin, jotka ovat kuntia. Tulokset määräytyvät d’Hondtin menetelmällä, joka jakaa paikat puolueiden saamien äänten suhteessa.

Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan yleensä kymmenen äänioikeutetun allekirjoitus, mutta pienissä kunnissa riittää Oikeusministeriön päätöksellä kolme allekirjoitusta.

Ehdokkaiden tulee asua kunnassa. He eivät saa olla johtavassa asemassa kunnan palveluksessa tai kunnallisen yhteisön johdossa. Valtion virkamiehet, jotka valvovat kunta-asioita, eivät voi asettua ehdokkaiksi.

Näin d’Hondtin menetelmä toimii

Paperilla d’Hondtin menetelmä ei välttämättä ole kaikille tuttu, mutta simppelin esimerkin kautta se varmasti aukeaa jokaiselle.

Kuvitellaan, että jaettavana on 5 paikkaa. Äänet jakautuvat seuraavasti:

• Puolue A: 3 000 ääntä
• Puolue B: 2000 ääntä
• Puolue C: 1000 ääntä

Tämän jälkeen tapahtuu itse paikkojen jakaminen.

• Lasketaan kullekin puolueelle pisteet jakamalla ääniä luvuilla 1, 2, 3…
• Puolue A:n pisteet: 3000, 1500, 1000, 750, 600
• Puolue B:n pisteet: 2000, 1000, 666, 500, 400
• Puolue C:n pisteet: 1000, 500, 333, 250, 200

Viisi suurinta pistettä ovat: 3000 (A), 2000 (B), 1500 (A), 1000 (A), 1000 (B). Näin ollen puolue A saa 3 paikkaa ja puolue B puolestaan 2. Sen sijaan C ei saa yhtään paikkaa.Tässä kuntavaalit tulokset kokonaisuudessaan. Mikäli urheilutulokset kiinnostavat, katso seuraavaksi ampumahiihto tulokset!